Toiveikkaana uuteen vuoteen
Ajattelin pitkästä aikaa palata blogin pariin. Viime vuonna perheemme kohtasi monentalaista surua ja mullistusta. Lähipiiristämme kuoli hyvin tärkeä ihminen, mikä mullisti myös perheemme tukiverkkoa. Viikko hautajaisten jälkeen jouduin tekemään päätöksen meidän Keiran elämästä, koska jo valmiiksi sairaalle ja voimakkaasti oireilevalle koiralle puhkesi kohtutulehdus ja kohdusta löytyi kasvain. Pian tämän jälkeen Rikikon pentue kuoli ja viikko tämän jälkeen Rikiko itse kuoli täysin yllättäen. Tämän kaiken jälkeen, ajattelin etten uskalla enää kasvattaa yhtään pentuetta. Aika moni ihana perhe sai kuitenkin viime vuoden aikana shiban vinkistäni, vaikka meidän pennuista tulikin enkelipentuja. Nyt aika alkaa pikku hiljaa auttamaan, vaikka suru ei olekaan kadonnut. Nyt uskallan jo haaveilla, että meidänkin perheemme kasvaisi yhdellä shiballa tämän vuoden aikana. Tämä vuosi alkoikin iloisilla uutisilla koirarintamalla. Kävimme 2.1. koko C-pentueen kanssa terveystutkimuksissa ja tulokse