Runokuono

Ihana ja kaunis Haikuni sai viimeisen sertinsä Porin ryhmänäyttelyssä sunnuntaina 20.5. Onnittelut Haikulle itselleen ja Haikun kasvattajalle Katri Marttilalle! Kiitos Katri tämän kauniin koiran kasvattamisesta! :-) Haiku oli myös VSP. Tuomarina näyttelyssä toimi Serbialainen Nebojsa Savicic. Arvostelu: Good proportion, nice head, good topline, correct in front and back, correct moving. Lyhyt ja ytimekäs arvio, jossa ei mitään negatiivista sanottavaa koirasta.  Päivä oli muutenkin kaikin puolin ihana ja onnistunut. Minka ja Mikaela olivat mukana. Ennen näyttelyä tapasimme Haikun pennun Nanan ja omistajansa Satu-Marian. Nana on kehittynyt kauniiksi nuoreksi shibaksi, ja ensimmäinen juoksukin oli jo alkanut. Ikää neidillä on vasta 5,5 kuukautta. Olipas tosi hienoa nähdä neitosta. Toivon kovasti, että Nanaa nähdään joskus vielä näyttelykehissä. Sen verran lupaavalta pentunen näyttää tällä hetkellä kasvattajan silmään. ;-) Päivä jatkui hienosti myös Haikun vali...

Kävimme Haikun kanssa sunnuntaina avaamassa näyttelyvuoden Pöytyän ryhmänäyttelyssä. Tuomari piti alun perin olla Harto Stocmari, mutta shibat tuomaroikin Esko Nummijärvi. Shiboja oli yhteensä viisi, kaksi urosta ja kolme narttua. Avoimessa luokassa Haikun kanssa kilpaili Kukanoksan Aka-Kabuto "Lilli" saaden ERIn. Junioriluokan narttu Hokuoukensha No Suzuka Go "Susu" sai H:n. Haiku oli siis paras narttu ja sai sertin ja oli VSP (vastakkaisen sukupuolen paras). Rodun vei upea Topi eli Hokuoukensha No Kita No Kairiki Go. Topi sai myös viimeisen sertin tullen samalla Suomen muotovalioksi. Onnittelut Topille ja taustajoukoille! FI MVA Hokuoukensha No Kita No Kairiki Go "Topi" Haiku kotona palkintoineen Haikulla on juoksut meneillään ja sopivasti tärppipäivät. Haiku esiintyi ihan ok, mutta ehkä vähän laiskasti. En tiedä mistä johtuu ero Haikun esiintymisessä mätsäreissä ja virallisissa näyttelyissä. Mätsärissä pari viikkoa sitten Haiku esiityi oik...

Täytyy julkaista pari kuvaa pesutuokiosta, jotta näette miten paljon tuo turkki tuo kokoa lisää. Keira tykkää koluta kaikki ojat ja välillä riehuessaan on mulahtanut jopa selälleen lätäkköön. Päätin siis pestä Keiran, vaikkei se mitenkään hirmuisen likainen ollut. Toinen syy oli se, että näen alkaako se pudottaa tuota turkkiaan. Jonkun verran karvaa lähti pesun jälkeen, ja nyt se näyttää vähän enemmän harmaalta. Joten todennäköisesti kohta puoliin alkaa todellinen karvanlähtö. Se olisi kyllä ihan toivottavaa, kun ilmat lämpenevät, niin ei olisi niin tuskaisen kuuma. :-) Keira antoi tosi kivasti pestä. Yhtään shibakiljuntaa en ole vielä tältä tytöltä kuullut.